Yhteenveto paneelikeskustelusta

Yhteenveto paneelikeskustelusta: Mahdollisuuksia ja ideoita esteettömän Vihdin kehittämiseen

1. Esteettömyys hyödyttää kaikkia

• Esteetön ympäristö ei ole vain pyörätuolin käyttäjille – se helpottaa myös ikääntyviä, lapsiperheitä, tilapäisesti rajoittuneita, aistiyliherkkiä ja eri kieli- ja kulttuuritaustaisia.
• Kokemus Karkkilasta: esteettömyyskävely tehtiin pyörätuolilla, rollaattorilla ja lastenvaunuilla. Se konkretisoi, miten samat esteet koskettavat hyvin erilaisia ihmisiä.

Mahdollisuus: Esteettömyys voidaan viestiä kunnan "laadun merkkinä" – hyvä kaikille, ei erillisratkaisu pienelle ryhmälle.

2. Esteettömyyskartoitukset mahdollisuuksien listana, ei vain puutelistana

• Karkkilan esteettömyyskävely tuotti paljon puutteita (jyrkkiä luiskia, ovia jotka eivät avaudu, epävarma hissi jne.).
• Invalidiliiton näkökulma: pitkä lista on samalla kehittämisohjelma – jokainen korjattu kohta on konkreettinen voitto.

Tärkeää:

• Nähdä esteettömyys prosessina, ei yhtenä isona kerralla ratkaistavana projektina
• Ujuttaa toimenpiteet suunnitelmiin ja talousarvioihin vaiheittain

Mahdollisuus: Kunta voi systemaattisesti hyödyntää kartoituksia priorisoituna "tiekarttana" – ei vain raporttina, joka jää hyllyyn.

3. Tapahtumat ja tilat – esteettömyys osaksi suunnittelua ja väliaikaisratkaisuja

Vihdissä on käynnistetty työ, jossa kaikista kunnan tarjoamista tapahtumatiloista tehdään esteettömyyskuvaukset.

Helsingissä ja Karkkilassa:

• Väliaikaisratkaisuna voidaan vuokrata irtoluiskia tai muita apuvälineitä
• Kunnalla voisi olla lainattavia luiska- ja esteettömyysratkaisuja pienille toimijoille ja tapahtumajärjestäjille

Vanhojen ja väliaikaiskäytössä olevien rakennusten (esim. tehdasrakennukset, kulttuuritilat) kohdalla ongelma on yhteinen: tilat ovat arvokkaita, mutta usein esteellisiä.

Mahdollisuus:

Kunta voi tukea järjestäjiä:

• Tarjoamalla esteettömyyskuvauksia ja ohjeita
• Hankkimalla yhteisiä irtoluiskia lainaan
• Liittämällä esteettömyyden osaksi tilojen vuokrakriteereitä ja korjausohjelmia.

4. Digitaalinen saavutettavuus – sekä tekniset ratkaisut että vaihtoehtoiset kanavat

Helsingin näkökulma:

• Yllättävän suuri osa ikääntyneistä käyttää digipalveluja (75-vuotiaista yli 65 %).
• Silti on ryhmä, joka:

o Ei käytä digilaitteita lainkaan

o Näkee huonosti, sormet eivät toimi

o Ei hallitse lomakkeita ja sovelluksia

• Tarve säilyttää paperi- ja puhelinpalvelut sekä kohtuulliset takaisinsoittoajat.

Vihdin toimenpiteet digisaavutettavuudessa (ks. tarkempi lista alla):

• Kunnan verkkosivuilla:

o Sisällön kuuntelumahdollisuus

o Monikieliset käännökset Vihdissä puhutuimmille kielille

o Saavutettavuusdirektiivin mukaiset värikontrastit, tekstikoon suurentaminen jne.

Sisältöjä julkaistaessa saavutettavuus tarkistetaan systemaattisesti.

Palautetta kerätään sekä:

• Verkkosivujen palautekanavan
• Viestintäkyselyjen kautta.

Mahdollisuus:

• Digipalveluja kehitetään saavutettavammiksi, mutta rinnalle säilytetään matala kynnys soittaa ja asioida kasvokkain.
• Vihdillä on paikka vahvistaa viestintää siitä, että "meillä saa edelleen soittaa ja tulla käymään".

5. Koti, apuvälineet ja asumisen esteettömyys

Helsingin kokemus:

• Paljon vanhoja taloja (kapeat hissit jne.), joissa apuvälineiden kanssa liikkuminen vaikeaa.
• Osa ihmisistä ei halua muuttaa kodistaan, vaikka ympäristö ei ole esteetön – tämä vaatii:
• Kuuntelemista, kompromisseja ja yksilöllisiä ratkaisuja
• Kotimuutoksia, pieniä ja suuria (kaiteet, luiskat, oviaukkojen suurennus jne.)

Vastuu jakautuu:

• Pienet kodin muutostyöt: apuvälinepalvelut / kuntoutus (toimintaterapeutit)
• Suuret muutostyöt: vammaispalvelut
• Tavoitteena tulevaisuudessa malli, jossa samassa kokonaisuudessa arvioidaan sekä apuvälineet että kodin esteettömyys ("yhden luukun" periaate).

Mahdollisuus Vihdille:

• Hyödyntää Helsingin "yhden luukun" ajattelun oppeja yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa.
• Tuoda kotiin vietävät neuvonta- ja arviointipalvelut paremmin tunnetuiksi.

6. Palautteen antaminen – kuntalaiset voimavarana

Useita esimerkkejä siitä, että palautteella on vaikutusta:

• Karkkilassa kaupunginjohtaja laitettiin kokeilemaan pyörätuolilla liikkumista esteettömyyskävelyllä → esteettömyysraha budjettiin useaksi vuodeksi.
• Karkkilan vammaisneuvostolla nyt käytännössä "oma määräraha" esteettömyyden parantamiseen.

Paneelissa korostui:

• Palautetta kannattaa antaa rakentavasti ("olisiko mahdollista tehdä näin…")
• Yrittäjillä ei aina ole tietoa esteettömyyskriteereistä → asiallinen palaute voi vaikuttaa seuraaviin hankintoihin (esim. maksupäätteet, luiskat).

Mahdollisuus, kunta voi:

• Tehdä palautekanavien yhteystiedot selkeämmiksi (vaihde, nettisivut, Esteetön Vihti -hanke)
• Käyttää "pelillisiä" ratkaisuja (esim. sovellus tai "murheboksi"), joihin voi ilmoittaa esteistä
• Tukea vammaisneuvoston ja asukkaiden osallistumista esteettömyyskierroksiin.

7. Digitaalinen ja fyysinen esteettömyys kietoutuvat yhteen

Esimerkkejä:

• Pakettiautomaatit: liian korkealla olevat lokerot; kosketusnäytöt, joita kaikki eivät voi käyttää.
• Maksupäätteet kaupoissa: pieni teksti, heikko kontrasti, hankala käyttö.

Ratkaisuehdotuksia:

• Mahdollisuus merkitä lisätietoihin (esim. pakettiautomaattiin), mille korkeudelle paketti laitetaan
• Vaihtoehtoiset tunnistautumistavat (QR-koodit, ei pelkkä näppäily)
• Yhteistyö palveluntarjoajien kanssa: esteettömyys jo suunnitteluvaiheeseen.

Mahdollisuus:

Kunta ja yhdistykset voivat yhdessä nostaa näitä teemoja esiin:

• Vaikuttamalla valtakunnallisesti (eduskuntavaalit, lainsäädäntö)
• Antamalla tietoa yrityksille, että esteettömyys on myös kilpailuetu.
• Vihdin kunnan esteettömyyden ja saavutettavuuden kehitystoimet

Alla koonti nimenomaan Vihdin kuntaa koskevista toimista, joita paneelissa mainittiin.

1. Esteettömyys päätöksenteossa ja viestinnässä

Hallintojohtajan pöydällä jatkuvasti:

• Miten viestitään esteettömästi (selkokieli, selkeä rakenne)
• Miten viestitään esteettömyydestä
• Päätösten selkokielisyys: päätöksenteon esteettömyys → että päätökset ovat kaikkien ymmärrettävissä ja saavutettavissa.

Poliittinen keskustelu:

• Kuntalaisaloite Esteettömyyspäivästä
• Aloitteita tilaisuuksien esteettömyydestä ja esteettömyyskuvauksista.

2. Tapahtumatilojen esteettömyyskuvaukset

Kunnassa on käynnissä työ, jossa:

• Kaikista kunnan tarjoamista tapahtuma- ja kokoustiloista tehdään esteettömyyskuvaukset.

Tavoite:

• Tapahtumajärjestäjät pystyvät jo varhaisessa vaiheessa arvioimaan, sopiiko tila heidän kohderyhmälleen.

3. Verkkosivujen ja digitaalisten palvelujen saavutettavuus

Vihdin verkkosivuille on toteutettu:

• Kuunteluominaisuus: koko sivuston sisällön voi kuunnella (näkörajoitteiset ym.).
• Käännöstoiminto useille kielille – erityisesti Vihdissä yleisimmille kieliryhmille.

Sivuston tekninen saavutettavuus:

• EU:n saavutettavuusdirektiivien mukaiset vaatimukset (kontrastit, tekstin suurentaminen, ruudunlukijan huomiointi).
• Uutta sisältöä julkaistaessa saavutettavuus tarkastetaan järjestelmällisesti.

Palautteen keruu:

• Verkkopalautekanava
• Viestinnälliset kyselyt, joissa osa kysymyksistä liittyy verkkosivuihin.

4. Esteettömyyteen varattu määräraha talousarviossa

Vuoden 2026 talousarviossa:

• On korvamerkitty määräraha esteettömyyden parantamiseen kunnan kiinteistöissä ja rakennetussa ympäristössä.

Käyttötarkoitus:

• Konkreettiset korjaukset ja parannukset (esim. sisäänkäynnit, kulkureitit, oviratkaisut jne.).

5. Esteettömyyskävelyt ja niissä esiin tulleet toimenpiteet

Vihdissä on aiemmin tehty esteettömyyskävely:

• Tunnistettu mm. vaarallisia kadunylityksiä ja muita haastekohtia.
• Ainakin yksi kadunylitys kirjaston kulmalla on korjattu.

Uusi esteettömyyskävely järjestetään keväällä 2026:

• Tarkoitus mm. tarkistaa vanhojen havaintojen etenemistä ja nostaa uusia kohteita esiin.

Paneelissa nousi esiin tarve:

• Varmistaa, että aiemman esteettömyyskävelyn dokumentit ja toimenpidelistat otetaan uudelleen työstöön ja viedään systemaattisesti eteenpäin.

6. Palautekanavat esteettömyysasioissa

Kunnan yleinen palautekanava verkkosivuilla:

• Voi jättää tekstipalautteen
• Mahdollisuus liittää valokuvia ongelmakohdasta
• Voi jättää yhteystiedot tai palautteen anonyymisti.

Puhelimitse:

• Esteettömyyteen liittyvät palautteet rakennetun ympäristön osalta voidaan ohjata kuntaympäristön palvelukeskukseen (palvelukeskusjohtaja Ville Könönen).
• Paneelissa nousi esiin tarve parantaa vaihteen ohjausta → tästä luvattiin viedä viestiä eteenpäin.

Esteetön Vihti -hankkeen palautekanavat: 

• Hankkeen nettisivut
• Vihreät palautelaatikot (joita ollaan viemässä sijoituspaikkoihin)
• Hanke välittää palautetta kunnalle.